Viikkopunnitus meni huonoissa fiiliksissä. Tiesin sängystä noustessani, että painoni tuskin on laskenut, sillä olo oli turvonnut ja väsynyt. Nukuttuani vain 5h viimeisen yövuoron jälkeen marssin sumuisin silmin vaa´alle vain, koska olen päättänyt sen tehdä. Ja tottahan se oli, että samassa lukemassa ollaan edelleen. Miinus viisi kiloa kolmessa viikossa. Ihan okei, mutta ei niin paljon kuin toivoisin. Kiristetään taas. Kaksi viikkoa jäljellä loman alkuun, jolloin pitäisi olla miinus seiskassa. Katsotaan.

Tänään olimme enoni viisikymppisillä mummini luona. Siellä olivat kaikki läheiset ja tärkeät, tai siis melkein kaikki. Kauempana asuvat kaksi veljeäni eivät päässeet paikalle. Äitini oli laittanut pöydän koreaksi ja vietimme leppoisaa kesäpäivää rakkaassa seurassa. Sain kuin sainkin houkutustehtävän menemään läpi puhtain paperein. En sortunut edes maistamaan mitään dieettiini kuulumatonta. 

Päivän syömiset: kahvia, kahvia, kahvia, vettä, vissyä. Meetwursti-juustorullia, juusto-munavoirullia, kurkkua, tomaattia, muutama lihapulla (en uskaltanut ottaa montaa kun en tiennyt hiilarimäärää). Ja lisää kahvia. Illalla ystävän luona vähähiilihydraattista juustokakkua. Oli taivaallista! Aion kokeilla sen tekemistä itsekin, vaikeaa kun sen ei pitäisi olla. Laitan sitten reseptin esille ja kommenttien kera. Koko kakussa oli kuulemma 42 hiilihydraattia (siis grammaa) ja aineet oli mitattu ja laskettu tarkkaan. Eli puoli kakkua olisi voinut syödä, ellei koko päivänä söisi muuta (ei varmaan jaksaisikaan!) Kohta otan yöpalaksi hieman savukalasalaattia.

Päivän liikunnat: ei niin sitten yhtään mitään. Seisoskelua juhlissa, mekkoni oli sen verran herkästi rypistyvä etten halunnut paljon istua.