Ei putoa ei. Tasan samassa painossa kuin eilen, en käsitä, en kestä. Tänään kävin kuitenkin pudottamassa noin 450g vähän keinotekoisesti, kävin siis verenluovutuksessa. Saa nähdä, vieläkö se aamulla (tai siis iltapäivällä herätessäni) näkyy vaa´alla vai olenko jo kompensoinut sen juomalla. Olo oli verenluovutuksen jälkeen ihan hyvä, mutta onneksi ilta oli niin kiireinen, etten edes lenkille ehtinyt. Ennen luovutukseen lähtöä lenkitin koirat pikaisesti. Kuitenkin töihin tullessa unohdin kehotuksen ottaa tänään rauhallisesti ja lähdin tottumaani tapaan kiipeämään portaita. Toisen kerroksen jälkeen alkoi huipata. En heti tajunnut miksi, vaan jatkoin kipuamista. Syke alkoi hakata korvissa ja veri kohista päässä. Ei hyvä. Pysähdyin kolmannessa kerroksessa tasoittelemaan oloa ja sitten muistin Veripalvelun sairaanhoitajan ohjeen "ei mitään raskasta tänään". Jep, yleensä olen verenluovutuksen jälkeen viettänyt illan sohvalla telkkarin ääressä herkkuja popsien. Nyt söin vain dieettini mukaisen aterian ennen töihin lähtöä, sivuutin Veripalvelun herkut nopeasti ja vetosin siihen, että kotona on ruoka valmis. Joinkin vain vissyä. Ei kovin fiksua.

Ahdistus painon putoamattomuudesta on massiivinen. Näin päivällä nukkuessani unta, jossa ystäväni haukkui minua värikkäin sanakääntein painostani, laiskuudestani ja saamattomuudestani, herätessä oli aika nuhjuinen olo. Mietin jo, mitä oikein teen väärin, kun paino junnaa aina monta päivää ottaakseen sitten isomman harppauksen kerralla. Ehkä väärin on vain se, että punnitsen itseni päivittäin enkä viikoittain. Jos näkisin vain ne isot harppaukset, voisi olo tuntua paljon aikaansaaneemmalta ja reippaammalta. En vain halua, että missään vaiheessa tulisi nousua takaisinpäin, ja siksi olen päätynyt päivittäiseen punnitsemiseen. Kuullessani ihmisten puhuvan vaikka töissä ylipainosta, kuvittelen aina heidän katsovan minua merkitsevästi. Lukiessani kriittisiä kommentteja Facebookista olen varma, että ne ovat suunnatut minulle, vaikka eivät olisikaan. On hankalaa tuntea itsensä näin epävarmaksi, se kun ei ole minulle mitenkään tuttu tunne.

Päivän syömiset: Pähkinöitä, kahvia, vitamiinipilleri, paistettua jauhelihaa ja paistettuja kantarelleja, yöksi mukana keitettyjä kananmunia sekä salaattia, juustoa ja kalkkunaa. Paljon vettä tietenkin.

Päivän liikunnat: ei mitään.

Päivän fiilikset: hyvästä työstä huolimatta totaalipaskat. Onneksi lomaan on vain kaksi yötä.