Ensimmäinen angstipäivä on tainnut iskeä. Hyvin nukuttujen yöunien (siis päiväunien) jälkeen heräsin kurkku karheana ja pää tahmean tukkoisena. Jo toissapäivänä sain ilmoituksen tilaamani paketin saapumisesta Matkahuoltoon ja päätin, että tänään se on haettava. Harmi, että tämä nettikauppa, josta olin tilauksen tehnyt, käyttää Matkahuoltoa eikä Itellaa. Paikallinen Matkahuollon toimipiste kun ei palvele kuin klo 17:ään ja asiamiesposti taas olisi ollut klo 21 saakka auki. Jouduin siis pikapissattamaan koirat, pukeutumaan käymättä suihkun kautta (yääk) ja sotkemaan satamaan fillarilla. Pyöräillessä vasta tuntui, että heräsin. Onneksi tuuli puhalsi melko navakasti, eikä silti vastaan minua, se teki pyöräilystä miellyttävää. Kotiin tultuani vein vielä koirat pitemmälle lenkille, joten päiväni alkoi aika hyvissä liikuntamerkeissä. Siitä huolimatta paino oli sama kuin eilen. Luulen, että eilisen ateriat sisälsivät hieman liikaa hiilareita, tosin olen edelleen ketoosissa. Painonlasku onkin viime päivinä ollut niin ripeää, että kai tämän jonain päivänä piti tapahtua. Harmitti kyllä kovasti ja harmittaa edelleen. Päästyäni vihdoin suihkuun likosin viileän veden alla niin kauan, että sain itseni jäähdyteltyä, pyörä- ja kävelylenkkien jälkeen oli melkoinen hiki. 

Nyt lohduttaudun hemmottelemalla itseäni herkulla. Hah, turha luullakaan, että vetelisin täällä jotain suklaata tai jäätelöä suruuni. Sen sijaan nautin kupillisen ihanaa Starbucksin kahvia, ei niitä sokerilitkuja, mitä kaupoissa nykyään myydään valmiina vaan ihan kunnon mustaa Bali-kahvia. Rakkaat ystävät, jotka toivat meille Euroopankiertueeltaan herkkuja, toivat myös kaksi pakettia Starbucksin kahveja, he kun jakavat kanssamme rakkauden tummapaahtoiseen, herkulliseen jenkkituontipaheeseen. Keitin pihinä ihan liian vähän kahvia, onneksi meillä on tapana Miehen kanssa juoda vielä iltakahvit juuri ennen kuin lähden yövuoroon. Töissä joudun tyytymään kammottavaan Juhlamokkaan.  

Uunissa muhivat broilerin rintafileet kunnon öljy-maustesoosissa ja lisäksi keitin ison satsin kananmunia. Nyt taistellaan järeillä aseilla! Tosin minusta on aina ollut jotenkin pervoa syödä kanaa ja munia samalla aterialla. Ei voi mitään, se on tämän päivän meininki. Salaattia ja kurkkua täytynee laittaa lautasen reunalle sen verran, ettei ihan ala ahdistaa mutta tämän päivän kasvikset jäänevät hiilarimäärän pudottamiseksi eilistä huomattavasti vähemmälle. Laitoin munia kiehumaan niin monta, että niistä riittää töihin mukaan otettavaksikin. Ajattelin pärjätä yön palvikinkulla, juustolla, kananmunilla, avocadolla, kurkulla ja muutamalla pähkinällä. Kun niitä riittävän usein syö, niin eiköhän se mene ihan hyvin. Onneksi kaikkia ruokamääriä ei tarvitse vahdata karpatessa! Juustoa ja täyslihaleikkeleitä meneekin aika kiitettävät määrät. Täytynee kuitenkin unohtaa maitotuotteet juustoa lukuunottamatta muutamaksi päiväksi.

Vatsa on vähän jumissa (eikö olekin mielenkiintoista?) ja lisäksi menkatkin turvottavat (lisää tuiki tarpeellista tietoa kaikille jaettavaksi) joten eiköhän se painokin taas lähde laskuun kun maltan mieleni ja pysyn ruodussa tiukasti. Ja niille, joita äskeisen lauseen kaltaiset jutut kuvottavat, annan neuvoksi että tähän blogiin ei sitten kannata tulla ;)