Nyt ei paino putoa sitten millään! Olen tehnyt kaiken oikein ja jättänyt leivänkin pois, etten vain putoaisi pois ketoosista. Täytynee tehdä tikkutesti (virtsaan ketoainetesti) että tietää, ollaanko vielä linjoilla. Eilinen hyvä fiilis vaihtui suunnattomaan ärsytykseen heti herättyäni. En meinannut aamulla saada yövuoron jälkeen millään unta, ja se jos mikä on harvinaista! Nukahdin vasta puolen yhdentoista paikkeilla maattuani sängyssä kaksi tuntia väsyneenä mutta ajatukset pyörien vinhaa vauhtia. Tämä samainen kilo on se, joka on aina ennenkin aiheuttanut minulle harmia. En tiedä miksi, mutta neljästä viiteen pääseminen on jotenkin älyttömän tuskan takana. Sen jälkeen alkaisi taas luistaa. Otinkin kovat aseet käyttöön ja laitoin taas kaalikeiton hautumaan. Sitä on nyt sitten litkiminen niin kauan kuin sitä riittää eli ainakin tänään illalla sekä töissä ja ehkä vielä huomennakin. Kyllästyttää jo valmiiksi mutta syömiseen liittyvät ilot on syytä unohtaa, jos paino junnaa näin pahasti paikoillaan. Ensimmäiseen tavoitepykälään on aikaa kaksi ja puoli viikkoa ja matkaa 2,2kg. Huhuu, motivaatio, missä olet?

Päivän liikunnat: normaali koiralenkki ilman mitään spesiaalia, ei nilkkapainoja, ei askelmittaria (koska siinä ei vieläkään ole patteria, grr) eikä pidennettyjä reittejä. Ei edes kohonnutta sykettä yhden meidät liian likeltä ohittaneen kaaharin aiheuttamaa tykyttelyä lukuunottamatta. Portaat seiskaan tietenkin, kuten joka päivä.

Päivän ruoat: sitä kaalikeittoa. Joka v*tun aterialla. Kahvia ja paljon. Olen todellakin tämän päivän unikeko, sillä vihdoin uneen päästyäni en olisi halunnut herätä millään.